Vanhukset. .

i.Onnelan Portlov	ii.Mynthon	ie. Vilthur
e. India B	ei. Kaardemumman Maxim	ee. Rosanna B

Mun fatsi, Onnelan Portlov on oikeestaan aika mukava äijä. Se on semmonen lepposa kaveri ja tykkää juoksemisesta. Mä oon saanut Fatsilta tasan kaks neuvoa elämää varten. 1) Syö aina niin paljon kuin mahdollista, ruon tulo voi loppua huomenna ja 2) muista alituinen valppaus! Fatsi on meinaan sitä lajia, joka ahnehtii kaiken syötäväkelposen, mitä sen eteen kannetaan ja säikkyy sitten postilaatikoissa piileskeliviä mörköjä. Että näin.

Mun mutsi, India B on aikas nätti muija. Se onkin menestynyt paremmin näyttelykehissä kun raveissa, onhan sillä irtoSERTIT taskussa. Mutsi on sellainen joka paikan poni. Tykkää olla ihmisten kanssa ja yrittää loistaa joka lajissa, no mut joo, kyllä se loistaakin.

Ihmisenä, oisin niin stanan leso.

Mo, mä oon Ines Cherie B sanokaa Inekseks. Kuten kaikki urpotkin varmaan on tajunnu, mä oon poni, ihan vtn makee poni. Mut jos mä oisin ihminen, mä oisin niin stanan leso ja fruide. Mä kulkisin kadulla lacosteet ja Paul Frankit päällä ja kundit kuolais mun perään. Mä rikkoisin kaikkia sääntöjä mitä mulle asetettais, sitä vartenhan ne on. Mut mä oon poni ja ihan pirun ylpiäkin siitä. Meinaan ponina mä saan kettuilla jokaselle kaksjalkaselle, eikä kukaan voi mulle mitään.

Sanottakoon, etä mä tykkään siitä hoitamisjutusta kahdesta syystä. 1) Mun upea vartaloni puhdistuu kaikesta ylimääräsestä ja kundit kuolaa kärsä pitkänä mun perään ja 2) nojoo, palataan sittenkin takasin kohtaan yks. Tapojani vastaan, kumma kyllä, mä en ärsytä sitä hoitajaa mitenkään erityisesti. Totta kai mä tilaisuuden tullen voin vähän näykkästä, mut oppisin aikaa sitten, et ihmisen purasu on niin stanan epähygieenistä. (Eikö ne käy koskaan suihkussa?)

Muiden ponien joukossa mä oon ehdoton ykkönen. Toisilla täytyy olla munaa ihan sikana, jos rupee ryppyilyy mulle. Jostakin syystä, niitä ryppyilijöitä kohtaan multa lohkee aina ainakin pikkasen kunnioitusta ja kokoon niistä sit oman muija-armeijan. Jätkiä mä totta kai isken jatkuvasti, koen sen yleiseksi tarkotuksekseni. Tottakai valitsen niistä vaan ne hyvännäköset ja menestyväiset, en taho et mukalat ois vaan äidin puolelta niitä mahtavuuksia. (Käsitätte varmaan.)

Ravaaminen on se mun juttu. Miettikääpäs, laukkaaminen on sellasta keinahtalua, niinku joku stanan kiikkustuoli. Laukasta tulee helposti sellasta pehmeetä ja lässyn lässyn. Mut ravi, siinä on jotain voimaa, jotain poweria mist mä tykkään ihan sikana. Radalla helposti unohtaa sen perässä roikkuvan ohjastan ja antaa vaan mennä, hanat auki. Mä en oo mikään helppo käsiteltävä, sen kaikki varmaan tajuaa. (Kjehkjeh)

Saitte nyt varmaan jonkun käsityksen mun luonteesta. Ite voisin sanoa, et oon niin v-mäinen muija ku poni voi olla. Toiset kunnioittaa mua just mun tempperamentin takia ja toiset vaan kiroaa mut suolle, kun oon kiskonut ne perässäni jonnekkin pusikkoon. Ai että kun mä oon hyvä.

Tulevat tähdet.
---

Keikat: